Uusia tuulia
Nita puree kynän päätyä tuijottaessaan toimiston papereita. Ulkona on kesän siihen mennessä korkein lämpötila ja paarmat on vallanneet pihamaan. Kisakausi on parhaassa vireessä, mutta keskellä viikkoa kilpailuiden välissä ehtii hengittää. Tai ehtisi, jos ei olisi laitumet täynnä ratsastettavia hevosia ja pöydät sikin sokin täynnä tallin paperiasioita. ”Kaikki hyvin?” Markus kysyy kulmiaan kurtistaen. Nita on tuijottanut papereita jo viimeisen kymmenen minuuttia. ”Äh, ei nää kaikki hevoset mahdu syksyllä mitenkään ja lisää olis tulossa jos mahtuisi. Jotain pitäis kai myydä tai luopua jostain sponsorihevosista”, Nita huokaa pienen tauon jälkeen. Markus näyttää miettivälle. ”Miten se vanha ravitalli tossa päätiellä?”, kysyy, odottaen vastausta. Nitan pää nousee nopeasti irti papereista. ”Mitä siitä?” ”No, sehän on nykyään kuolinpesän ja aika vaikee tollasta on myydä niin halvalla kuulemma sais. Sähän oot niistä myyntihevosistakin haaveillu enemmän…”. Ja siitä se idea sitten lähti. Kuukau
